Pieni satiinipoika voi hyvin ja paksusti. Tänään se täytti viikon ja painoa on kertynyt 128 grammaa. Eihän se tietenkään ole vielä hirveän paljon, mutta positiivista on se, että painoa tulee jopa kymmenen grammaa lisää päivittässä. Poju onkin kova syömään eikä sitä ole tarvinut siinä enää autella ollenkaan. Nyt maistuu jo heinä ja ulkotuoreet, joita se vetelee hyvin keskittyneellä ilmeellä.
Ylähengitysteistä kuulunut naksuminen tai poksuminen ei ole kokonaan loppunut, mutta se on kyllä huomattavasti vähentynyt. Toivon mukaan se häipyy kokonaan pojun kasvaessa. Muutenhan pikkuinen on ihan pirteä ja tänään näin ensimmäiset popkornailutkin. Suhteessa viikkoa vanhempiin N-lapsiin se kehittyy selkeästi hieman jäljessä. Se on kuitenkin ihan normaalia, kun ottaa huomioon, että ekoina päivinä se pudotti 15g syntymäpainostaan ja joutui kirimään sen ensin kiinni. Onneksi nyt kuitenkin näytetään menevän vauhdilla eteenpäin. Siksipä päätin uskaltaa jo nimetä pojan. Siitä tuli sitten Oxford.
 |
| Tuima ilmeinen Oxford |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti