Lordin pissavaivojen aiheuttajaksi osoittautui loppujen lopuksi virtsakivi, joka ei suostunut tulemaan itsekseen ulos. Sunnuntaina pojan olo alkoi vaikuttamaan sen verran tukalalta, että heti tänä aamuna oli luvassa soitto eläinlääkärille. Saimme onneksi ajan klo 10:45 lähieläinlääkäriasemalta, jossa olikin mukava tuttu eläinlääkäri vastaanottamassa meitä.
Uroksilla virtsakivet tulevat harvemmin itsekseen ulos, joten leikkaus olisi ollut ainoa hoitokeino vaivaan. Kuten aikaisemmin kirjoittelinkin, oma kantani leikkaukseen on kielteinen. Tässä tapauksessa se ei olisi muutenkaan ollut vaihtoehto, sillä olen itse lähdössä ihan kohta viikoksi reissuun. Olisi ollut kohtuutonta vaatia marsujen lomahoidosta vastaavaa äitiäni hoitamaan vielä leikkauksen vaatiman jälkihoidonkin, jos Lordi ylipäätään olisi edes selvinnyt leikkauksesta. Eläinlääkärikin tuki päätöstäni, ja niinpä Lordi nukahti viimeiseen uneen eläinlääkäriaseman pöydälle.
Hyvästi Lordi-pieni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti