Masse löytyi tänään kuolleena, kun tulin töistä. Ihan odottamatta tämä ei tullut, sillä kävimme juuri eilen eläinlääkärissä hakemassa antibiootit hengitystietulehdusepäilyyn. Viime viikolla huomasin Massen hengittävän tavallista raskaammin ihan levossakin. Ajattelin sen johtuvan vain kuumuudesta, sillä asunnossani oli koko viime viikon +28 astetta. Jäin kuitenkin seurailemaan tilannetta, koska ruokahalua riitti tavalliseen tapaan. Viikonlopun aikana ruokahalu alkoi sitten heikkenemään ja aloin tukiruokkimaan marsua, kuten olimme jo keväisen leikkauksen yhteydessä harjoitelleet.
Maanantaina eläinlääkärissä Masselle määrättiin sitten Ditrim-kuuri ja annettiin suoraan niskaan nesteytystä ja B-vitamiinia. Hengitys oli edelleen aika raskaan näköistä, mutta rohinoita ei ihmeellistä kyllä kuulunut. Ainoastaan oikealla puolella ylähengitysteissä kuului vaimeaa poksuntaa. Lääkitys ei näköjään kuitenkaan ehtinyt ajoissa. :(
Masse eli Marsipaani oli ensimmäinen marsu meidän perheessä. Alunperin sen oli tarkoitus olla keskimmäisen pikkusiskoni lemmikki, mutta päävastuu hoidosta siirtyi aika pian minulle ja äidillemme. Masse oli nautiskelija; se rakasti kaikenlaisia herkkuja perusvihanneksista aina yrtteihin ja ulkotuoreisiin ja se olisi mielellään istunut sylissä rapsuteltavana tuntikausia. Ihan miten tahansa löllöteltävä se ei kuitenkaan ollut, sillä se osasi myös päällään tökkäistä ja varoittaa, jos ei jostain pitänyt.
Nyt on "marsulassa" enää pelkkiä buffeja. Pieni väriläiskäni on poissa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti