F-poikueen pienimmät vauvat eivät sitten jaksaneet elää sen pidempään. Perjantaiaamuna löytyi pienin rimpula kuolleena. Pieni oli todella säälittävä lituska, kun sen poimin häkistä. Kävin hautaamassa pienen metsään lähelle alppiruusutarhaa.
pieni rimpula-poika
Luulin, että saisin jo alkaa miettimään nimiä poikueen lopuille kolmelle poikaselle, mutta toisin kävi. Lauantaiaamuna herätessäni häkissä odotti toinen kuollut poikanen, tällä kertaa poikueen ainoa naaras. Pikkutyttö näyttikin mielestäni tavallista väsyneemmälle illalla juuri ennen kuin kävin nukkumaan, mutta asialle ei siihen kellonaikaan ollut mitään tehtävissä ja aamulla olikin jo sitten liian myöhäistä. Tytteli pääsi pikkuveljensä viereen saman puun juurelle.
pieni tyttö
Ja jotta huonot uutiset eivät tähän loppuisi, näyttää myös toinen jäljelle jääneistä pojista heikentyneelle. Ilmeisesti ongelmana on ollut se, että vauvat eivät yhtä lukuunottamatta ole osanneet imeä emon maitoa. Päätin kokeilla tämän viimeisen heikon poikasen tukiruokkimista, jospa sillä kuitenkin olisi mahdollisuus selviytyä. Se oli syntyessään kuitenkin lähes samankokoinen kuin poikueen isoin poika, joka tuntuu kehittyvän ihan normaalisti. Siispä lauantaiaamuna marssin kauppaan ensitöikseni ja ostin tuttelia pojalle, jota sitten tarjoilin tunnin parin välein pojalle. Hyvin tuntuu ainakin maistuvan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti