Oi ihana toukokuu!

Sain ilmeisesti PetExposta napattua itselleni tuliaisiksi myös jonkinlaisen flunssan, joten vappu tuli ja meni meikäläisen siitä toipuessa. Onneksi minulla olikin nelipäiväinen viikonloppu, koska siinä sai hyvin levättyä, ja nyt ollaankin selkeästi voiton puolella.

Tämän viikon tiistaina muutti Dexter uuteen kotiinsa. Hieman yllättäen sain Marsut.netin kautta kyselyä pojasta, vaikka en ole vieläkään saanut D-lapsista myynti-ilmoitusta aikaiseksi. No, mikäs siinä marsupojan muuttaessa, kun kerran hyvä koti löytyi. Kävin siis eilen viemässä pojan Kumpulaan, jossa uusi omistaja Iira ja Dexterin uudet kaverit jo odottelivatkin. Dexterin äiti, isä ja sisko toivottelevat täältä kovasti onnea pikku-D:lle uuteen kotiin!

Tässä alkuviikosta marsuja siivoillessa varmistuin myös vihdoin siitä, että Delfina on kuin onkin tiineenä. Onhan se jo aikakin, sillä yhdistämisestä on kulunut kaksi kuukautta. Delfinan painoi tänne tullessaan 1100 grammaa ja nyt maanantain punnituksessa paino oli huikeat 1340 grammaa! Jos yhdistämisestä lasketaan 70 päivää eteenpäin, voisi vauvoja alkaa odottelemaan 13.päivän tienoilla. Painonnoususta huolimatta arvelisin marsuvauvojen syntyvän kuitenkin lähempänä toukokuun loppua. Saapa nähdä, olenko oikeassa...

PetExpo 24-25.4.2010

Taas on yksi messuviikonloppu takana, ja mielestäni jopa aika onnistuneesti. Messut alkoivat minun osaltani jo perjantaina, kun kävimme Minnan kanssa kokoamassa näyttelypaikan. Myöhemmin illalla hain vielä englantilaiset tuomarimme Liz Milesin ja Don Paynen (+ tyttöystävän) Helsinki-Vantaan lentokentältä hotelliin yöpymään. Unet jäivät kyllä ennen lauantaita varsin lyhyiksi, koska kotona olin vasta hieman ennen yhtä ja kaikki seuraavan päivän tavarat olivat vielä pakkaamatta.

Lauantaina minun oli tarkoitus suorittaa viimeinen koearvosteluni eli arvostella vähintään 30 marsua. Parikymmentä ehdinkin arvostella, mutta sitten alkoi aika tulla vastaan ja lyhyiden yöunien aiheuttama päänsärky vaivata oikein todenteolla. Sain onneksi sovittua loppujen marsujen arvostelusta sunnuntain pet-tuomarin kanssa, joten sain kuin sainkin koearvosteluni suoritettua viikonlopun aikana. Nyt olisi enää yksi eläintentarkastus jäljellä ennen kirjallista koetta. Jännitys tiivistyy...

Omia marsuja minulla oli messuilla mukana kaksi, Artturi ja Jassu. Kummatkin osallistuivat molempina päivinä ulkomuotoon ja lisäksi Artturi sai toimittaa mannekiinin virkaa kissahäkissä SMY:n messuosastolla. Näyttelymenestys ei taaskaan ollut mitään päätä huimaavaa. Lauantaina Artturi oli paras buff saaden Kuman ja Jassu perässä kakkosena. Sunnuntaina Donin ollessa tuomarina sai Artturi myös Kuman, mutta jäi kakkoseksi Jassulle, jolle myönnettiin sen toinen serti! En kyllä ihan heti olisi uskonut, että pikku pinokkionenälle mitään sertejä näyttelyissä annettaisiin. Täytyy nyt varmaan vielä sen verran raahata Jassua näyttelyissä, jos vaikka kolmaskin serti vielä siunaantuisi.

Jotain ostoksiakin ehdin viikonloppuna tehdä, kun Varpu-siskoni tuli käymään messuilla. Yhdessä kävimme ostamassa yhteensä 15 pussia Lottieta, koska pelletin valmistus ainakin hetkeksi loppuu ja viimeiset pussit olivat nyt tarjouksessa. Nyt selvisi syykin lopettamiselle, sillä valmistaja oli myynyt kyseisen tuotemerkin toiselle firmalle. Täytyy toivoa, että tämä uusi omistaja (mikä yritys sitten onkaan kyseessä) alkaa taas valmistaa Lottieta eikä vaan ole ostanut kilpailijaa pois markkinoilta. No, mukaan messuilta tarttui lisäksi vielä kaksi pussia marsujen Genesistä sekä hieman erikoisemman mallisen heinähäkin, jota ajattelin yrittää viritellä jollain tavalla marsukaappiin.

Sunnuntaina toin mukanani myös pikku-Eltonin, joka lähti nyt sitten Lean luokse Ouluun. Viisiviikkoinen pikkumies saikin näyttelyssä paljon huomiota, sillä lähes jokainen ohikulkija tirkisteli sitä kuljetusboksin läpinäkyvän kannen läpi. Hienosti se jaksoi olla koko pitkän päivän ja ilmeisesti matka Ouluunkin oli sujunut hyvin vanhempi marsuherra matkaseurana. Elton onkin tähän mennessä ainoa D- ja E-lapsista, jolle oli koti tiedossa. Olen nimittäin ollut niin kiireinen (_laiska_), etten ole jaksanut vauvoista missään ilmoitella. Ellahan nyt jää kotiin, mutta Daisy ainakin olisi tulossa myyntiin. Dexteriä vielä pohdin, mutta sopivan kodin löytyessä voisin siitäkin luopua...

Isät ja pojat

Marsuvauvat ovat kasvaneet hurjaa vauhtia (mihin se aika oikein aina meneekään?) ja eilen oli pikkupoikien sitten aika muuttaa pois mammojen helmoista isiensä huomaan. Dexter muutti siis samaan laatikkoon Jassun kanssa ja Elton-poika sai kämppäkaverikseen isänsä Lordin. Lordi ottikin uuden kaverinsa esimerkillisesti vastaan ja osoittautui oikein isälliseksi. Minusta onkin tuntunut, että se hieman kaipaa kaveri, mutta muiden aikuisten poikien kanssa se ei ole enää tullut toimeen tyttöjen "makuun" päästyään.

Jassulla sen sijaan tuntuu olevan hieman ylimääräistä testosteronia veressä, ja niinpä Dexter sai välillä kyytiä. Mitään tappelua ei onneksi tullut eikä edes puremisia, mutta onhan se kieltämättä aika hurjan näköistä kun Jassun kokoinen (1,2 kg) yrittää astua reilusti yli puolet pienempää marsua. No, onneksi ei Jassukaan ihan kone ole, ja illan huristelun jälkeen marsut rauhoittuivat yöunille.

Näillä järjestelyillä sitten mennään ainakin PetExpoon saakka, jolloin marsulapset täyttävät 5 viikkoa. Tuolloin ainakin pikkuinen Elton muuttaa Lean luokse Ouluun.

Deet ja Eet nimetty

Jotain hyviä uutisia tähänkin päivään. Sain eilen illalla kirjoitettua poikasten rekisteripaperit valmiiksi ja tänään tuikkasin ne postilaatikkoon töistä lähtiessäni. Poikaset saivat siis seuraavanlaiset nimet:

D-poikue

E-poikue

Ehkä vähän pöljät nimet, mutta ainakin niistä on helppo vääntää kutsumanimet pikkumarsuille. Jotenkin sitä ei vain keksi juuri silloin mitään kivaa ideaa, kun olisi aika. Melkein lyön vetoa, että viimeistään seuraavan poikueen syntyessä, keksisin taas paljon parempia D:llä ja E:llä alkavia nimiä. :D

D-vauvoja vihdoin!

Olen odottanut jo viimeiset kaksi viikkoa Blossomin ja Biscuitin synnyttävän. Varsinkin Biscuitin vatsa on levinnyt siihen tahtiin, että olin ihan varma tiineyden saaneen alkunsa heti ensimmäisenä päivänä Lordin kanssa yhdistettäessä. Siksi olikin hieman yllättävää, että Blossom päätti pykätä vauvansa maailmaan ensimmäisenä.

Heräsin tänä aamuna varttia vaille yhdeksän ja tapani mukaan menin katsomaan oliko poikasia syntynyt yön aikana. Eipä siellä mitään näkynyt vaan mammat vaan makailivat. Olin juuri menossa suihkuun, kun olin kuulevinani erikoista äännähtelyä olohuoneesta. Menin katsomaan ja siellähän se Blossom näytti jo ponnistelevan vauvaa maailmaan. Päätin kuitenkin pikaisesti käydä suihkussa, ja sieltä tullessani olikin jo kaksi pientä vauvaa ilmestynyt heinäkasan päälle.

Blossom puhdisti tarmokkaasti toista poikasta ja toinen vauva vaan aivasteli märkänä vieressä, joten päätin napata sen tarkempaan syyniin. Hyvä olikin, sillä vauvalla oli vielä naaman edessä kalvo, jonka nappasin pois. Laitoin sen sitten takaisin Blossomin luokse ja jäin katselemaan, että se varmasti alkoi puhdistaa myös toista lastaan. Lopulta näytti siltä, että vauvat oli puhdistettu eikä enempää ollut tulossa. Kaksi siis tällä kertaa, mikä olikin ihan sopiva määrä ottaen huomioon mamman vatsan koon tiineyden loppuvaiheessa.

Kummatkin vauvat näyttivät olevan crestillisiä ja toista kädessä pitäessäni olin huomaavinani sen crestissä valkoista. Päätin tutkia vauvoja tarkemmin, mutta vasta myöhemmin, jotta mamma ja vauvat saisivat rauhassa levätä. Iltapäivällä asioilta tullessani sitten kuvasin vauvat ja tarkastin sukupuolet. Näyttäisi siltä, että tuli sekä tyttö että poika. Ja kummallakin on valkoiset crestit! Mistähän tämä nyt sitten on periytynyt? Kummallakaan ei ole ihan täysvalkoista crestiä, mutta harvinastahan se olisi ollutkin. Lisäksi tytöllä on toisessa takajalassa valkoinen sukka, mikä olisi virhe, vaikka cresti olisikin täysi.

uros edessä, naaras takana

Nyt vaan sitten odotellaan, koska toinen mamma suvaitsee synnyttää. Eiköhän se tästä kohta puoleen....