Tänään sain vihdoin aikaiseksi muutella siivouksen yhteydessä hieman marsujen asumisjärjestelyjä. Suurimpana syynä uudelleenjärjestelyyn oli tarve saada muutamia muutama nuori naaras vihdoin urokselle. Olen ollut hieman laiska vaihtamaan järjestyksiä, sillä marsut eivät aina hyväksy uusia laumatovereita ihan muita mutkitta ja niiden keskinäistä kähinää ja nahistelua on todella ikävä seurata.
Nyt siis Daisy ja Juanita saivat muuttaa yhteen Jeevesin kanssa nättien marsuvauvojen toivossa. Daisyn kanssa samanikäinen Ellahan muutti jo lokakuun alussa uroksen kanssa yhteen, joten Daisynkin alkoi olla jo korkea aika tehdä samoin, mikäli niin ylipäätään aikoi tehdä. Näin myös Daisyn asuinkumppanina tähän asti asuneet Blossom ja Biscuit saivat jälleen muuttaa kahdestaan omaan laatikkoonsa.
Nuorten kolmikon muuttaessa marsukaapin samaan kerrokseen, jäi Delfina vailla kaveria. Se oli tähän asti asustellut siis Juanitan kaverina, joten uudet kaverit olivat nyt hakusessa. Koska Delfina ei epäilyksistä ja toiveistani huolimatta tullutkaan nyt syksyllä tiineeksi, olin harkinnut sen myymistä lemmikkikotiin. En kuitenkaan ollut saanut sitä aikaiseksi, joten nyt se sai luvan muuttaa yhteen kahden muun veteraanimummon eli Pullan ja Saharan kanssa samaan kerrokseen kaapin alaosaan.
Uusia laumajärjestelyitä ei otettu marsujen keskuudessa kovinkaan innokkaasti vastaan. Eniten jännäsin vanhojen rouvien (Pulla, Sahara ja Delfina) yhteenmuuttoa ja siksi ne saivat tutustua toisiinsa keittiön lattialla. Yleensäkin dominoiva Pullero aloitti melko heti murinansa ja pepun heiluttelun, jolla osoitti uudelle tuttavuudelle kaapin paikan, mutta sain onneksi melko rauhassa siivoilla häkkejä marsujen tehdessä tuttavuutta keskenään.
Sen sijaan nuoret leidit ja herra aiheuttivat yllätyksekseni enemmän harmia. Daisy oli selkeästi näistä kolmesta ärhäkin, ja se ajoikin Jeevesiä moneen otteeseen häkin puolelta toiselle Jeevesin kiljuessa kuin pieni porsas. Samaan aikaan kiltti, pieni Juanita istui kauhusta kankeana yrittäen tekeytyä mahdollisimman pieneksi ja näkymättömäksi, ja varmaan sen takia se pääsi hieman vähemmällä. Hetkeksi tilanne aina rauhoittui, kun Daisy päätti mennä häkin toiseen päähän syömään heinää, mutta muutaman minuutin päästä taas säksätettiin ja lennätettiin puruja pitkin lattioita.
Ihan kuin kaksi kinastelevaa laumaa ei olisi riittänyt, aloittivat Biscuit ja Blossomkin kaksin jäätyään taistelemaan häkin valtiaan paikasta. Tätä en todellakaan ollut edes ottanut huomioon, mutta näköjään sitten yhden jäsenen poismuutto aiheutti valtavasti epäselvyyksiä jäljelle jääneen lauman hierarkiassa. Kummallisia marsuja! Sitten vielä sanotaan, että marsunaaraat ovat helppoja asuttaa keskenään. Sen päivän, kun näkisi.
Onneksi sentään tilanne rauhoittui kaikissa häkeissä sen verran iltatuoreiden jaon jälkeen, että uskallan jo kohta mennä nukkumaan. Tiedossa on todennäköisesti kuitenkin rauhaton yö, mikäli yhtään edellisistä kerroista olen oppinut. Kun vaan oppisi vielä tekemään nämä laumajärjestelyt esimerkiksi viikonloppuaamuisin, jolloin marsuilla olisi koko päivä aikaa metelöidä ja kinata laumajärjestys kuntoon ennen nukkumaanmenoaikaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti