Niinhän siinä sitten kävi, että kirjoittaessani viimeisiä sanoja edelliseen postaukseeni, olin kuulevinani taas erikoisia ääniä marsukaapin suunnalta. Ehdin juuri hyvin katsomaan, kuinka Biscuit parin ponnistuksen jälkeen synnytti ensimmäisen poikasensa. Se ei ehtinyt kunnolla puhdistaa vauvaa ennen kuin toinen vauva alkoi puskea itseään ulos. Niinpä tälläkin kertaa nappasin ensimmäisen vauvan käteeni ja poistin naaman päällä olevan kalvon. Oli se vain ihmeellinen tunne pitää kädessä noin minuutin vanhaa, märkää mutta lämmintä ja aavistuksen häkeltynyttä marsuvauvaa.
Katsoin, että Biscuit oli saanut toisenkin vauvan ponnistettua maailmaan, ja laitoin ensimmäisen vauvan sen viereen emon puhdistettavaksi. Hienosti ja tunnollisesti emo puhdistikin vauvansa. Jäin katselemaan ja odottelemaan josko sieltä vielä lisää vauvoja syntyisi, mutta Biscuitin suuresta vatsasta huolimatta enempää ei kuulunut.
Nyt syntyneet vauvat ovat kummatkin sileäkarvaisia ja ilmeisesti buffeja, vaikka ovatkin hyvin tummia väriltään. Tyttö ja poika tälläkin kertaa, kuten serkkunsakin. Sisarukset ovat niin samannäköisiä, etten ainakaan vielä osaa valokuvista erottaa kumpi on kumpi. Onneksi eivät siis olleet samaa sukupuolta. :)
Jännittävä päivä siis tuo sunnuntai. Marsuvauvoja syntyi sekä ensimmäiseksi aamulla että viimeiseksi illalla. Joko mammoilla tai minulla on ollut erittäin hyvä ajoitus. Mutta nyt on onneksi odottelut vähäksi aikaa ohitse. Seuraavaksi on tosiaan vuorossa Arthurin ja Delfinan lapset, kuitenkin vasta aikaisintaan toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti