Perjantaina 11.9 lähdin töiden jälkeen Arthur mukanani junalla kohti Kauklahtea. Kauklahden asemalta Juulia nappasi minut kyytiinsä ja jatkoimme matkaa kohti Piikkiötä. Loppumetreillä hieman seikkailtuamme saavuimme lopulta Tuorlan majatalon pihaan, ja huoneemme avaimen saatuamme suuntasimme näyttelypaikalle.
Näyttelypaikka oli Tuorlan maatalousoppilaitoksen liikuntasalissa. Siellä olikin jo täysi tohina päällä ja näyttelyhäkit suurimmaksi osaksi kasattuina. Siinä sujahti ilta nopeasti, kun teimme loput järjestelyistä valmiiksi lauantain Nordicia varten.
Lauantaina arvostelemassa oli neljä tuomaria ulkomuodossa: Emma ja Carol Sharp, Ian Reynolds ja Jayne Davey. Lisäksi Janiika hoiti pet-marsujen tuomaroinnin, alkutiedoista poiketen yksinään, sillä marsuja ei ollutkaan ilmoitettu niin paljon mihin oli varauduttu.
Itse pompin lähes koko päivän tehtävästä toiseen. Ensin aamulla eläintarkastuksessa ja infossa, myöhemmin sihteerinä. Jossain vaiheessa ehdin esittää Arthurinkin, joka sai Carol Sharpilta kolmannen sertinsä.
Näyttelyn aikataulu venyi odotettua myöhemmäksi, ja lopulta tulikin niin kiire, että osa palkinnoista jäi jakamatta. Toivon mukaan kuitenkin iltalaivalla kotiin päin lähtenyt osa ruotsalaisista vieraistamme ehti kuitenkin laivaansa. Pikapikaa kiirehdimme vaatteiden vaihtoon ja siitä illalliselle, jossa julistettiin Nordicin voittanut maa. Koska Pohjoismaita näyttelyssä edustivat ainoastaan suomalaiset ja ruotsalaiset näytteilleasettajat, oli kisa tavallaan Suomi-Ruotsi-maaottelu. Yllätys yllätys, Ruotsihan sen sitten voitti.
Iltajuhlan (bändi + karaoke) ja hieman liian lyhyiden yöunien jälkeen jatkoimme sunnuntaina taas näyttelöintiä. Tällä kertaa vuorossa oli SMY:n 20-vuotissyntymäpäivänäyttely. Tuomareina ulkomuodossa tälle päivälle oli suomalaiset tuomarit Hanna ja Katja sekä Ian ja Jayne. Sharpit oli puolestaan pyydetty täksi päiväksi arvostelemaan pettejä, mihin he olivat mielellään suostuneet.
Oma päiväni sujui taas pääasiassa sihteeröinnin merkeissä. Arthurin pääsin taas viemään itse pöydälle, mikä olikin onni, sillä arvostelun suoritti tällä kertaa Jayne. Selvisi, että Jaynen ensimmäinen kasvattama rotu on ollut myös buff, ja olin erittäin iloissani saadessani oikean asiantuntijan mielipiteen. Hän olikin sen verran tyytyväinen Artturiin, että palkitsi pojan sertillä. Neljällä sertillä, kolmelta eri tuomarilta kehtaankin jo anoa muotovalion arvon... itseltäni. ;)
Näyttelypäivä sujui taas kerran vauhdilla ja pian olimmekin taas BIS-valinnoissa. BISsien jaon jälkeen alkoi armoton näyttelypaikan purku. Pientä jännitystä aherruksen keskelle toi tieto siitä, että ulkomaisia tuomareita lentokenttää kohti kuljettamaan lähteneet autot olivat joutuneet ruuhkaan. Yhdessä matkan varrella olleista tunneleista oli nimittäin syttynyt auto palamaan, minkä takia liikenne oli Turun moottoritiellä pitkän aikaa pysähdyksissä. Onneksi kuitenkin autot pääsivät jatkamaan matkaa juuri ja juuri ajoissa, ja tuomarimme kerkesivät viime tipassa koneeseensa.
Ennen kotiin lähtöä piti vielä pakata Arthur matkaan kohti Etelä-Pohjanmaata. Olin nimittäin luvannut pojan lainaan Katriinalle (Anemone's), ja vaikka Katriina ei itse päässytkään Nordiciin, lähti Arthur Helin (Mira's) autossa pohjoista kohti. Hieman haikeaahan se oli, mutta onneksi minun ei kuitenkaan tarvinnut matkustaa kotiin ihan ilman marsua.
Nimittäin tämmöinen pieni buff-poika muutti Nordic-viikonlopun päätteeksi minun luokseni. Pojan nimi on Carlie Sickle Moon ja ikää on nyt noin 2 kuukautta. Tuija toi sen lauantaina mukanaan, ja lopun viikonlopusta pikkuinen vietti puluboksissa transit- ja myytävien eläinten kanssa pukuhuoneessa.
Carlie (eli Jaska tai Jassu) olikin koko viikonlopun hyvin reipas ja kiltti poika ja pääsi sunnuntain päätteeksi Arthurin tyhjilleen jääneeseen häkkiin. Vaikkakin poika onkin näin aluksi vielä ujo, on häkistä aina välillä jo kuulunut vaativia kuikutuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti